SEURAKUNNAN VUOSIKERTOMUKSET



05.02.2008
VUOSIKERTOMUS 2011

Vuoden 2011 aikana työntekijäkunnassa tapahtui seuraavia vaihdoksia. Kappalainen Eero Kuikanmäki oli hakenut vuoden alussa Pelkosenniemen kirkkoherranvirkaa ja tuli lopulta valituksi sinne ainoana hakijana. Joulukuun 18. päivänä vietettiin hänen lähtöjuhlaansa. Hän oli toimikaudellaan luonut ns. Räisälän aluetyön, jossa pyrittiin aktivoimaan Räisälän ja naapurikylien sekä Sallan ja Posion seurakuntien reuna-alueiden kylätoimintaa. Tästä toiminnasta voi sanoa, että se jossain määrin virkisti Räisälän ja Joutsijärven kylien toimintaa.

Tuomiokapituli myönsi lokakuussa kirkkoherra Lasse Marjokorvelle eron virastaan eläkkeelle siirtymistä varten 1.6.2012 alkaen. Tuomiokapituli julisti kirkkoherran viran haettavaksi joulukuun 16. päivään mennessä ja siihen oli kaksi hakijaa, kappalainen Aki Lautamo ja Inkerin kirkon lääninrovasti, Siperiassa Omskissa virkaansa hoitava Juha Saari.

Nuorisotyönohjaaja Julius Säteri valmistui keväällä ja ilmoitti samalla siirtyvänsä nuorisotyönohjaajaksi Toholammin seurakuntaan elokuun alusta. Virka julistettiin haettavaksi, mutta sitä ei saatu täytetyksi kuluneen vuoden aikana.
Kanttori Anni Pätsi siirtyi syksyllä kahden vuoden opintovapaalle ja hänen sijaisekseen määrättiin Maarja Korts. Marja-Leena Koistinaho oli opiskelujen vuoksi syyslukukauden ajan työssä 50 % -työsuhteessa.

Toiminnallisesti vuosi merkitsi pientä laskua, joka johtunee väestön vähenemisestä ja suurimmaksi osaksi seurakunnan ikärakenteesta. Jumalanpalveluksessa kävijöiden keskiluku oli nyt 116 (kaikki jumalanpalvelukset) ja 117 (messut eli ehtoollisjumalanpalvelukset). Toisaalta on todettava, että nimenomaan jumalanpalvelus näyttää olevan seurakunnan toiminnassa se, joka tuo myös toimintaan mukaan uusia ihmisiä. Myös seurakuntanuorten aktiivinen läsnäolo jumalanpalveluksessa on myönteinen ilmiö.

Kinkerit pidettiin kaikissa kylissä, joissa on kinkeripiiri. Seuroja pidettiin hiukan vähemmän johtuen kyläasutuksen vähenemisestä. Keskustassa seuroja on pidetty suunnilleen yhtä paljon kuin ennenkin. Raamattupiiritoiminta on pysynyt vireänä edelleen.

Lähetystyössä pyrittiin edelleen keskittymään nimikkolähettien työn tukemiseen. Kesän aikana pidetyt kirkkokahvitukset pirtissä ovat muodostuneet hyvin miellyttäväksi tapahtumaksi, joka on omiaan lisäämään myös kirkossakäyntiä, kun jumalanpalveluksen jälkeen on yhteinen tapahtuma, jossa opitaan tuntemaan uusia ihmisiä ja voidaan jakaa kokemuksia. Myös kirkkoon muualta tulleet vierailijat kokevat sen myönteisenä tapahtumana.

Samaten diakoniatyön vuotuiset tapahtumat ovat tulleet tärkeiksi seurakuntalaisille. Niitä ovat laskiaistiistain myyjäiset ja hernekeitto seurakuntatalolla, viikottaiset kirpputorin aukiolot maanantaisin ja monet diakonian yhteyteen järjestetyt tilaisuudet.

Nuorisotyö on jälleen melko mukavassa vaiheessa seurakunnassamme. Niinpä Maata näkyvissä –festareille mentiin kahdella linja-autolla. Nuorisotyön perustana on hyvä, Raamatun ja kristinopin perustalle rakennettu rippikoulutyö, aktiiviset seurakuntanuoret ”isoina” ja yhtenä huippukohtana kesäkodilla rippikoululeirin ohjelmaan kuuluvat nuorten seurat, joissa lauletaan Siionin kannelta ja paikkakunnan nuoriso pääsee omakohtaisesti havaitsemaan, että täällä on paljon uskoa tunnustavia nuoria.

Tämä kaikki saatettiin toteuttaa huolimatta siitä, että vuosi 2011 merkitsi Kemijärven seurakunnassa syveneviä taloudellisia vaikeuksia. Vuoden alusta kautensa alkaneen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Janne Kaisanlahti ja varapuheenjohtajaksi Irma Kortelainen. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Aulikki Imporanta.

Uudet hallintoelimet joutuivat heti alkuun ryhtymään toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi. Kirkkovaltuuston perustama työryhmä laati ohjelman, joka sisälsi useita kohtia, joita ruvettiin vuoden aikana toteuttamaan. Seurakunnan veroprosentiksi määrättiin 1,75. Lisäksi päätettiin myydä metsää, tontteja ja rantatontteja mahdollisuuksien mukaan. Ohjelman mukaan työntekijämäärä pienenee vielä vuoteen 2015 mennessä 15 vakinaiseen työntekijään.  Nämä toimenpiteet yhdessä kirkkohallitukselta saadun avustuksen kanssa vaikuttivat niin, että vuoden loppupuolella tulevaisuus alkoi jo näyttää valoisammalta.





VUOSIKERTOMUS 2010

Vuonna 2010 seurakunnassa tapahtui vain vähän työntekijöiden vaihtumista. Saimme seurakuntaan uuden nuorisotyönohjaajan, kun parin vuoden ajan seurakunnan nuorisotyönohjaajan virkaa hoitanut Anni Pitkänen siirtyi elokuun alusta Lahteen Joutjärven seurakunnan lähetyssihteeriksi. Anni Pitkänen oli innokas ja motivoitunut työntekijä, joka tuli hyvin toimeen sekä työtovereiden että nuorten kanssa. Hänen tilalleen nuorisotyönohjaajaksi valittiin Annika Kulhua Kankaanpäästä. Hän oli ollut jo aikaisemmin kesätyöntekijänä seurakunnassamme, joten hänen oli helppo muuttaa tänne Pohjan perille. Seurakunnassa pitkään emäntänä toiminut ja hyvin palvellut Helena Tuulaniemi siirtyi vuoden alussa eläkkeelle ja emäntien määrä väheni samalla kahteen.
Muista viroista mainittakoon, että syksyllä kanttori Marja-Leena Koistinaho jatkoi virkavapautta opiskelujen tähden toisen vuoden ja hänen sijaisenaan jatkoi jo ennenkin virkaa hoitanut Maarja Korts.
Vuosi 2010 ei sisältänyt mitään suuria tai poikkeuksellisia tapahtumia. Niinpä toiminnallisissa tilastoissa on havaittavissa lievää laskua. Kirkossakäynnin keskiluku oli pudonnut 120 henkeen. Kodeissa pidettyjen seurojen määrä on edelleen vähentynyt ihmisten muuttaessa keskustaan. Kokonaisuudessa seurojen ja tapahtumien määrä pysyi lähes samoissa, osanottajia niissä lienee ollut hiukan vähemmän. Nuorisotyössä vuosi oli tavanomainen.
Kirkollisissa toimituksissa näkyi sama suuntaus. Avioliittoja solmittiin 10, niistä kirkollisia vihkimisiä 4, siviiliavioliittoja 6, avioeroja 19. Kaikkiaan kirkollisia vihkimisiä oli 15, useimmat niistä kohdistuivat muualla asuviin. Kasteita oli 40, siis enemmän kuin edellisenä vuonna ja kuolleita 107.
Seurakunnan väkiluvussa aleni nyt lukuun 6991. Viime vuonna seurakunnan väkiluku väheni 175 henkeä. Erikoista siinä oli, että varsinaisen muuton vuoksi väkiluku väheni vain 12 hengellä. Muutto oli edelleen runsasta, mutta molempiin suuntiin. Pois muutti 283 ja tänne muutti 271. Sen sijaan ongelmaksi muodostui kirkosta eronneiden suuri määrä, 101 henkeä, jolloin tavanomaiseen vajaan viidenkymmenen lukuun tuli lisäksi lokakuussa eronneet n. 50 henkeä kahden viikon aikana. Kirkosta eroamisten ja liittymisten lopputuloksena väkiluku väheni 91 hengellä.
Edelleen suuri ongelma seurakunnan kannalta on syntyneiden lasten vähyys verrattuna kuolleisuuteen. Kuolleita oli 107, kastettuja lapsia 40.
Seurakunnan vapaaehtoinen toiminta sekä diakonia- että lähetystyön alalla oli kiitettävää. Ehkä jonkinlaisena vaikeutena voisi mainita, että vaikka uusia toimijoita löytyy, niin kuitenkin vapaaehtoisten vastuunkantajien keski-ikä on verrattain korkea. Lähetystyön vapaaehtoinen toiminta lähetyslounaiden, myyjäisten, pirttikahvitusten ja toripäivien muodossa tuotti paljon tukea nimikkoläheteillemme. Elokuun lopulla pidettiin myös viikon kestänyt Murmanskin seurakunnan rippikoululeiri Ailangan leirikeskuksessa.. Sille osallistui noin 30 henkeä, sekä aikuisia että nuoria.
Marraskuussa 2010 pidetyissä kirkollisvaaleissa enemmistö kirkkovaltuuston jäsenistä vaihtui. Vaalit olivat aikaisempiin verrattuna poikkeuksellisen vilkkaat, niin että niihin osallistui 23,5 % seurakuntalaisista. Äänioikeuttaan käytti 1460 seurakuntalaista.
2000-luvun alussa seurakunnassamme oli 31 työntekijää ja väkiluku oli n. 10000 henkeä. Vuoden 2010 päättyessä väkiluku on pudonnut kolmella tuhannella ja työntekijöitä on 21, joista kolme osa-aikaista. Seurakuntatalon remontti ja siitä aiheutunut velkaantuminen on kuitenkin aikaansaanut, että seurakunnalla on suuria vaikeuksia pitää taloutensa tasapainossa. Seurakunta joutuu harkitsemaan edelleen veroprosentin nostamista, työntekijämäärän vähentämistä ja omaisuuden myymistä tullakseen toimeen. Tietynlainen ongelma seurakunnan toiminnassa syntyy myös siitä, että tietyt vuotuiset toiminnat eivät suinkaan vähene samassa suhteessa väkiluvun vähenemisen myötä.

VUOSIKERTOMUS 2009

Vuosi 2009 alkoi edelliseen vuoteen verrattuna lupaavammissa merkeissä. Elämä alkoi vähitellen normalisoitua tehtaan lakkauttamisen jälkeen.
Vuoden alussa tärkeimmäksi tapahtumaksi muodostui uuden kappalaisen saaminen seurakuntaan. Kirkkovaltuusto valitsi tammikuussa yksimielisesti tähän virkaan pastori Eero Kuikanmäen, joka muutti Kemijärvelle maaliskuun alussa. Hän oli aikaisemmin toiminut seurakuntapastorina Vilppulassa, Lähetysyhdistys Kylväjän työssä yhden talven Siperiassa Burjatiassa ja viimeksi Suomen Raamattuopiston palveluksessa pastorina Helsingissä. Seurakunta voinee onnitella itseään, että huolimatta lehdistön propagandasta se onnistui saamaan lahjakkaan ja innokkaan pastorin palvelukseensa.
Kappalaisen virkaanasettaminen suoritettiin sunnuntaina 24. toukokuuta ja sen toimitti lääninrovasti Vesa-Pekka Koivuranta. Samalla asetettiin virkaan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Anni Pitkänen. Hän oli toiminut jo aikaisemmin nuorisotyönohjaajan viransijaisena ja valmistuttuaan vuoden 2008 lopulla hänet otettiin vuoden 2009 alusta vakinaiseksi nuorisotyönohjaajaksi. Muista viroista mainittakoon, että syksyllä 2009 kanttori Marja-Leena Koistinaho lähti virkavapaalle opiskelemaan ja hänen sijaiseksi tuli jo ennenkin virkaa hoitanut Maarja Korts.
Vuosi 2009 ei sisältänyt mitään erityisen suuria tai poikkeuksellisia tapahtumia. Niinpä toiminnallisissa tilastoissa on havaittavissa lievää laskua. Kirkossakäynnin keskiluku oli pudonnut 137 henkeen. Edellisenä vuonna se oli 146 ja sitä edellisenä 141. Väestön väheneminen huomioonottaen tilanne jatkuu verrattain samanlaisena. Seurojen ja tapahtumien määrä pysyi lähes samoissa, osanottajia niissä lienee ollut hiukan vähemmän. Nuorisotyössä vuosi oli tavanomainen.
Kirkollisissa toimituksissa näkyi sama suuntaus. Vihkimisiä oli kaikkiaan 19, niistä 9 siviilivihkimisiä. Kasteita oli 54, hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna ja kuolleita 110. Tässä yhteydessä tulee esiin tietynlainen ongelma, joka koskee sekä kasteita, vihkimisiä, että myös hautajaisia. Vaikka seurakunnan papit suorittivat 54 kastetta, seurakuntaan tuli kasteen välityksellä vain 32 uutta jäsentä. Siis muualle muuttaneet kemijärveläiset toivat lapsensa kastettavaksi kotiseurakuntaansa. Samaten papit suorittivat 19 avioliittoon vihkimistä. Kuitenkin Kemijärven seurakunnassa vihittiin kirkollisesti vain kymmenen paria. Näin siis seurakunnan kirkolliset toimitukset koskevat paljolti muiden seurakuntien jäseniä, jotka tulevat entiseen kotiseurakuntaansa vihittäväksi.
Seurakunnan väkiluvussa tapahtui vähenemistä. Tämä kehitys sisälsi sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä. Myönteisenä asiana on syytä panna merkille, että kun edellisenä vuonna seurakunnan väkiluku väheni 276 henkeä, viime vuonna se väheni vain 145 henkeä. Varsinainen syy tähän oli paikkakunnalta poismuuton väheneminen - 300 henkeä muutti pois, mutta 259 muutti tänne. Näin muutosta johtuva vähennys oli vain 41 henkeä. Tästä voinee tehdä sen johtopäätöksen, että tehtaan lakkauttamisen seurauksena saadut korvaavat työpaikat mm. puhelinpalveluissa ja Arktos Groupin tehtaalla sekä kaupungin ponnistelu uusien työpaikkojen saamiseksi on tuottanut hyvää tulosta.
Sen sijaan varsinainen ongelma seurakunnan kannalta on syntyneiden lasten vähyys verrattuna kuolleisuuteen. Kuolleita oli 110, kastettuja lapsia 32. Kirkosta eroamisten ja liittymisten lopputuloksena väkiluku väheni 28 hengellä, mikä on edellistä vuotta selvästi alhaisempi. Aikanaan manuaalisessa kirjanpidossa tehdyn virheen vuoksi on seurakunnan väkilukua jouduttu tarkistamaan, niin että se oli vuoden lopussa 7166 henkeä.
Seurakunnan vapaaehtoinen toiminta sekä diakonia- että lähetystyön alalla oli kiitettävää. Ehkä jonkinlaisena vaikeutena voisi mainita, että vaikka uusia toimijoita löytyy, niin kuitenkin vapaaehtoisten vastuunkantajien keski-ikä on verrattain korkea. Lähetystyön vapaaehtoinen toiminta lähetyslounaiden, myyjäisten, pirttikahvitusten ja toripäivien muodossa tuotti paljon tukea nimikkoläheteillemme. Juhannuksen aikaan pidettiin myös viikon kestänyt Murmanskin seurakunnan rippikoululeiri Räisälän kappelissa. Sille osallistui 32 konfirmoitavaa, jotka olivat sekä aikuisia että nuoria.
Uudelle vuosikymmenelle mentäessä seurakunnassa on kaikki virat täytettyinä, hyvät ja ammattitaitoiset työntekijät, joilla on melko hyvä työmotiivi sekä nykyaikaiset ja hyvät työtilat. Seurakunnan talous on sen sijaan velkaantunut ja sitä painaa edellisten vuosien alijäämä. Hyvällä taloudenpidolla ja maltillisilla ratkaisuilla tilanne korjaantunee muutamassa vuodessa.

VUOSIKERTOMUS 2008

Vuosi 2008 alkoi Kemijärvellä harvinaisen ja poikkeuksellisen julkisuuden merkeissä. Lokakuussa 2007 ilmoitettu Kemijärven tehtaan lakkauttaminen ja sitä seuranneet tapahtumat olivat maassamme sillä tavoin huomion keskipisteenä, että niitä seurattiin uutisista lähes päivittäin.
Kemijärven seurakunta järjesti tehtaalle viikottaisen päivystyksen marraskuun ja helmikuun välisenä aikana. Tammikuun loppupuolella järjestettiin kirkossa yleinen rukoushetki paikkakunnan tulevaisuuden puolesta. Tehtaan lakkauttaminen kosketti myös joitakin seurakunnan työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään sillä tavoin, että se koettiin kaikkien yhteiseksi menetykseksi.
Diakoniatyössä koetettiin varautua myös eri tavoin tapahtumasta aiheutuviin seurauksiin. Oulun hiippakunnasta saatiin taloudellista ja henkistä tukea.
Seurakunnan työntekijätilanteessa tapahtui vuoden aikana sellainen muutos, että kappalainen Eino Vesa siirtyi toukokuussa virkavapaalle opintoja varten ja pyysi eroa tehtävistään heinäkuun alusta. Syyskuun 14. päivänä vietettiin hänen läksiäisjuhliaan. Hän sai yksimielisen ja ansaitun kiitoksen seitsemän vuoden palveluksestaan seurakunnassa. Kappalaisen viran tultua avoimeksi siihen ei ensimmäisillä hakuajalla ollut yhtään hakijaa, toisella hakuajalla sitä haki pastori Eero Kuikanmäki.
Nuorisotyön työntekijätilanteessa tapahtui sikäli muutoksia, että Sini Järvisen virkavapaus jatkui vuodella eteenpäin ja hänen tilalleen viransijaiseksi valittiin Julius Säteri. Vs. nuorisotyönohjaajana toimiva Anni Pitkänen oli syksyn opiskelemassa Kauniaisissa ja palasi työhön vuoden lopulla valmistuttuaan nuorisotyönohjaajaksi. Hänen sijaisuuttaan hoiti opiskelija Maria Pulli.
Seurakunnan toiminta kulki vuoden mittaan totutuissa uomissa. Kaksi poikkeavaa tapahtumaa kuitenkin sattui tämän vuoden osalle ja ne muodostuivat eräänlaisiksi kohokohdiksi. Keväällä 29.-30.3. järjestettiin seurakuntatalolla Raamatun punainen lanka -tapahtuma, johon osallistui toistasataa seurakuntalaista. Viikonvaihteen kestäneen raamattuluentosarjan luennoitsijoina toimivat Suomen Teologisen Instituutin pääsihteeri Henrik Perret ja päätoimittaja Leif Nummela. Lauantaina myös Keminmaan seurakunnasta tuli retkikunta mukaan tähän tilaisuuteen.
Hiippakuntamme piispa Samuel Salmi ilmoitti tulevansa pitämään piispantarkastuksen Kemijärven seurakunnassa 26.-28.9. Piispantarkastukseen osallistuivat piispan lisäksi asessori Pauli Niemelä, lääninrovasti Vesa-Pekka Koivuranta ja notaarina pastori Juha Alander.
Piispantarkastus alkoi perjantaina 26.9. käynnillä Hillatien yhtenäiskoululla. Sen jälkeen käytiin tutustumassa Heralammin yrityspalvelukeskuksessa toimiviin yrityksiin. Iltapäivällä oli vielä tapaaminen seurakunnan työntekijöiden kanssa ja illalla seurat Soppelassa Pertti K. Soppelalla.
Lauantaina oli vuorossa neuvottelu kirkkovaltuuston kanssa, sitten pidettiin hartaushetki Räisälän kappelissa ja käytiin tutustumassa Suomun alueeseen, hotelli- ja tunturirakentamisen nykyvaiheeseen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala esitteli lentomäkisuunnitelman nykyvaihetta.
Sunnuntaina 28.9. pidettiin piispan toimittama ehtoollisjumalanpalvelus, jossa kirkkoherra saarnasi. Sen jälkeen pidetyssä piispantarkastuksessa käytiin läpi seurakunnan hengellistä ja taloudellista tilaa.
Tilastollisesti tarkasteltuna vuosi 2008 oli kaksijakoinen. Seurakunnan poismuutto-, kuolleisuus- ja syntyvyystilastot eivät näytä valoisilta. Läsnä oleva väestö väheni eri tavoin 270 hengellä. Myös kirkosta eroaminen lisääntyi edellisvuodesta. Sitä kautta seurakunnan väkiluku väheni 42 hengellä. Lapsia syntyi toki hieman enemmän, mutta erotus kuolleisiin on edelleen 50 henkeä. Paikkakunnalle muuttamisen ja poismuuttamisen kautta väkiluku väheni 178 henkeä.
Solmittujen avioliittojen määrä oli hivenen noussut, niitä oli 25, joista siviiliavioliittoja 8. Avioeroja oli tapahtunut 16.
Näistä synkeistä tilastoista huolimatta seurakunnan hengellistä elämää kuvaavat avainluvut olivat lievästi nousussa. Kirkossakäynti keskimäärin oli noussut 146,5 henkeen, viime vuonna 141. Ehtoollisella käynnissä oli havaittavissa vielä suurempaa nousua, keskiluku 75, edellisenä vuonna 65.
Myös erilaiset muut tilaisuudet, seurat, raamattupiirit ja kinkerit ovat hienoisessa kasvussa huolimatta väestön vähenemisestä ja keskittymisestä.
Seurakunnan diakoniatyössä ja lähetystyössä on syytä panna merkille seurakuntalaisten suuri aktiivisuus vapaaehtoisessa toiminnassa. Vuoden aikana pois jääneiden nimikkolähettien Petteri ja Sanna Tiaisen tilalle otettiin nimikkoläheteiksi Sakari ja Riikka Seppälä perheineen. Sakari on seurakuntamme entinen nuorisotyönohjaaja. He toimivat Viron evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa.
Seurakunnan talouden suhteen tilanne on suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna, se on toisaalta tasapainossa, samalla sitä painaa melko korkea velkaantuneisuus ja alijäämä edellisiltä vuosilta. Kaikkialta lisääntyvät tiedot lisääntyvästä lamasta saavat tulevaisuuden näyttämään epävarmalta.




VUOSIKERTOMUS 2007

Alkuvuonna 2007 saatiin seurakuntatalon peruskorjaus valmiiksi. Vajaan vuoden kestänyt toiminta muissa tiloissa päättyi ja helmikuun puolivälissä palattiin takaisin uusittuihin tiloihin.
Seurakuntatalon varsinainen käyttöönottojuhla pidettiin sunnuntaina 18.3.2007. Se aloitettiin jumalanpalveluksella Kemijärven kirkossa.  Ehtoollisjumalanpalveluksessa saarnasi Lasse Marjokorpi ja liturgina toimi Aki Lautamo. Siinä toimitettiin myös seurakunnan luottamusmiesten siunaaminen. Seurakunnan kuorot toimivat avustajina.
Jumalanpalveluksen jälkeen pidettiin seurakuntatalon käyttöönottojuhla, jossa kirkkoherra toimitti seurakunnan toimitilojen siunaaminen. Uusi, vaalea seurakuntasali sai sinne kokoontuneelta seurakunnalta ihastuneen vastaanoton. Tilaisuudessa kuultiin myös kaupunginjohtajan tervehdys ja paikalla oli myös peruskorjauksen suunnitellut arkkitehti Seppo Koutaniemi Kuusamosta.  Seurakuntatalon peruskorjauksen oli tehnyt Rakennusliike Lapinkero, lvi-työt Vesijohtoliike Marjamaa ja sähkötyöt Sortavalan sähkö.      
Seurakuntatalon peruskorjaus on toteutettu niin, että pääosin tilat ovat säilyneet entisellään. Talo on joutunut perusteellisen korjauksen kohteeksi, niin että katto, ikkunat ja osittain seinät ja lattiatkin on uusittu. Alakerta on saatettu viihtyisään kuntoon ja se sisältää työhuoneita, kokoushuoneen, talkoohuoneen, vierashuoneen ja sosiaalitiloja.
Seurakuntatalon perusidea on säilynyt entisellään. Katto on muutettu kaltevaksi, sitä on korotettu ja sinne on rakennettu ilmastointikonehuone. Ylivedetyt päädyt säilyttävät rakennuksen entisen tyylin. Harjan yläpuolella loistava risti kertoo sen tarkoituksen.
Seurakuntasalissa istutaan nyt pitkittäissuunnassa ja Kuumalammelle päin avautuva maisema näkyy avarista ikkunoista. Kaiken keskellä on arkkitehti Koutaniemen suunnittelema alttari risteineen. Lisäksi päätyseinälle on tehty yläikkunoita. Kirkkoherranviraston sisäänkäynti on parkkipaikan puoleisessa päädyssä, jonne on rakennettu eteisaula. Myös seurakuntasalin eteinen on muuttunut tilavammaksi, kun tuulikaappi on siirretty entisen seinärajan ulkopuolelle. Seurakuntatalon yleisväritys on muutettu vaaleanharmaan eri sävyihin sekä sisältä että ulkoa.
Uudistuneessa seurakuntatalossa vietettiin vuoden aikana monia juhlia. Rovastikuntaneuvoston kokous pidettiin 21.3. Kirkkoherran 60-vuotisjuhlia vietettiin sunnuntaina 6.5. Uuden kanttorin ja kesätyöntekijöiden työhön siunaaminen tapahtui 3.6.
Uskonpuhdistuksen päivänä 28.11. vietettiin seurakunnassamme Mikael Agricolan syntymän 500-vuotisjuhlaa. Hänen kuolemastaan oli tullut kuluneeksi 450 vuotta.
Jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntatalolla pidettiin Agricolan elämästä kertova tapahtuma, jossa luennon, videoesityksen ja pienoisnäytelmien avulla valaistiin hänen elämänvaiheitaan. Esitys pohjautui past. Juhani Holman laatimaan videosarjaan ja sen toteuttivat seurakunnan työntekijät ja seurakuntanuoret kirkkoherran johdolla.
Kulunutta vuotta vietettiin seurakunnassa myös juhlavuotena siinä mielessä, että seurakunnan kirkkokuoron perustamisesta oli kulunut 60 vuotta ja uusi virsikirja oli ollut käytössä 20 vuotta. Keskiviikkoiltana 7.11. vietettiin Kemijärven kirkkokuoron 60-vuotisjuhlaa säveljuhlan merkeissä Kemijärven kirkossa klo 18. Juhlan päätteeksi pidettiin vielä seurakuntatalolla kahvitilaisuus.
Seurakunnan työntekijäkunnassa tapahtui vuoden aikana vähäisiä muutoksia. Toisen kanttorin virka saatiin täytetyksi maaliskuun alusta, kun siihen valittiin kanttori Marja-Leena Koistinaho Ylikiimingistä. Nuorisotyönohjaajana toiminut Minna Melanen solmi avioliiton ja muutti asumaan ja opiskelemaan Ouluun kesän lopussa. Hänen tilalleen valittiin viransijaiseksi nuorisotyönohjaajaksi opiskeleva Anni Pitkänen Kauniaisista. Nuorisotyönohjaaja Sini Järvisen viransijaiseksi vuoden virkavapauden ajaksi valittiin teol. yo Jussi Halonen. Suntio Markku Korpelan vuorotteluvapaan sijaiseksi valittiin Kari Lampela ja va. suntioksi Heikki Seurujärvi.
Seurakunnan toiminnassa on väestön määrän alenemisen, väestörakenteen muuttumisen ja kyläasutuksen harvenemisen johdosta havaittavissa kautta linjan loivaa laskua. Toiminta keskittyy entistä enemmän keskustaan ja kappeleihin. Toisaalta on sanottava, että jumalanpalveluksessa kävijäin keskiluku näyttää pysyttelevän lähes samoissa lukemissa ollen 142 (149). Ehtoollisella käyntien lukumäärä oli kasvanut.
Sen sijaan jos tarkastellaan seurakunnan väkilukua, niin entinen laskeva suuntaus on jatkunut. Tosin siinä oli havaittavissa sellainen piirre, että miltei kaikki tilastolliset luvut olivat pienentyneet. Lapsia kastettiin 32, edellisenä vuonna 59. Tämä kertoo jotakin väestörakenteen muutoksesta. Toinen merkillepantava seikka on, että vuoden aikana Kemijärvellä kastettiin 49 lasta. Yli kolmasosa kastettavista lapsista on sellaisia, joiden vanhemmat ovat kotoisin Kemijärveltä ja asuvat jossakin muualla.
Avioliittojen suhteen on havaittavissa sama ilmiö. Seurakunnassa solmittiin 20 avioliittoa, niistä 10 kirkollisella vihkimisellä ja 10 siviiliavioliittoa. Siviiliavioliiton kirkollisia siunaamisia tapahtui yksi. Kuitenkin seurakunnan papeilla oli yhteensä 24 vihkimistä. Eli niissäkin suurin osa vihityistä on entisiä kemijärveläisiä, jotka asuvat kokonaan muualla, jopa ulkomailla.
Kirkosta eroaminen ja kirkkoon liittyminen ei näytä paikkakunnallamme noudattavan yleistä valtakunnallista trendiä. Kirkosta eronneita oli 36 ja siihen liittyneitä 20. Kuolleiden määrä oli laskenut suuresti edellisestä vuodesta ollen nyt 87 (edellisenä vuonna 131).
Samaten paikkakunnalta muuttaneiden ja tänne muuttaneiden välinen erotus oli pienentynyt ollen nyt 135 (edellisenä vuonna 163). Kaikkien mainittujen seikkojen tuloksena seurakunnan väkiluku väheni 206 hengellä ja oli vuoden 2008 alussa 8412.
Seurakunnan talouden kannalta vuosi näyttäisi olevan muuten tasapainoinen, sitä rasittaa vain edellisiltä vuosilta jäänyt alijäämä. Seurakuntatalon peruskorjauksen valmistumisen jälkeen tasetta painaa korkea velkaantuneisuus. Loppuvuodesta koko seutukunnan tulevaisuuden ylle alkoi kerääntyä mustia pilviä, kun Stora Enso ilmoitti sellutehtaan sulkemisesta lokakuussa.





VUOSIKERTOMUS 2006

Vuosi 2006 muodostui Kemijärven seurakunnassa sikäli poikkeukselliseksi, että sen aikana toteutettiin Kemijärven seurakuntatalon peruskorjaus. Se aloitettiin toukokuun alussa. Sitä ennen oli jo jouduttu monella tavoin valmistelemaan tätä hanketta. Seurakuntatalon tyhjentäminen ja muutto väliaikaistiloihin nuorisotalolle ja pappilaan vei paljon aikaa ja voimia.
Näin ollen kulunut vuosi oli seurakunnan toiminnan kannalta eräänlainen välivuosi, jolloin seurakuntatalo ei ollut käytettävissä. Tilanteesta selvittiin kuitenkin kohtalaisesti. Kirkkoherranvirasto siirtyi nuorisotalon alakertaan. Muistotilaisuudet siirtyivät pääasiassa vietettäväksi muualla kaupungissa tarkoitukseen sopivissa tiloissa. Seuroja, kirkkokahveja ja muita tilaisuuksia pidettiin kesäaikana pappilan pirtissä, jossa aikanaan monet olivat käyneet rippikoulua. Mainittakoon, että syyskuun lopulla pappilassa vietettiin kappalaisemme Aki Lautamon 50-vuotisjuhlia Pirttigospel-nimisenä tapahtumana, joka keräsi sekä vanhoja että nuoria. Loppuvuodesta näitä tilaisuuksia pidettiin myös pappilassa.
Seurakunnan toiminnalliset luvut noudattivat lähes edellisten vuosien linjaa, jumalanpalvelustilastoissa tapahtui jopa nousua (pääkirkon keskiluku 149). Vuotuinen toiminta noudatti vakiintunutta käytäntöä seurakuntatapahtumineen ja miesten ja naisten päivineen. Huhtikuun alussa seurakunnassa pidettiin ns. raamattuviikonvaihde, jolloin käsiteltiin Efesolaiskirjettä. Luennoitsijana oli Erkki Koskenniemi SLEY:sta. Rovastikunnan maallikkokoulu, jossa Kemijärveltä oli muutamia osanottajia, saatiin päätökseen marraskuun alussa.
Seurakuntamme vakinainen lehtori Anni Vähäkangas lähti eläkkeelle helmikuun lopussa. Hänen lähtöjuhliaan vietettiin laskiaissunnuntaina naistenpäivien yhteydessä. Hän oli toiminut kahteen otteeseen seurakunnan lehtorin virassa ja suorittanut mittavan palvelun seurakunnan opetus-, kasvatus- ja sielunhoitotyössä. Erityisesti seurakunnan naistyön osalle jäi suuri aukko, jota muiden työntekijäin ja vapaaehtoisten on vaikea täyttää. Seurakunnan työntekijätilanne oli vuoden aikana muutoin hyvä, mutta lokakuussa seurakuntamme kanttori Maarja Korts lähti Saksaan opiskelemaan B-kanttorin tutkintoa varten.
Keväällä otettiin käyttöön seurakunnan kotisivu internetissä osoitteella http://www.kemijarvi.seurakunta.net. Se merkitsi informaation tehostumista ja on tärkeä nimenomaan nuorten ihmisten tavoittamisessa.
Seurakunnan jäsenmäärän kehitys noudatti edelleen samaa suuntaa, mikä on tullut tutuksi viime vuosina. Väkiluku väheni kaikkiaan 272 hengellä. Syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus oli nyt 72. Luku pieneni jonkin verran edellisestä vuodesta, kun kastettuja oli 59 ja kuolleitta 131. (Edellisenä vuonna 40 ja 141.) Kirkosta eronneiden ja siihen liittyneiden erotus oli nyt  44, missä oli jonkin verran lisäystä. Paikkakunnalta poismuuttaneita oli 163 enemmän kuin paikkakunnalle muuttaneita. Tämä luku on edelleen huolestuttavan suuri.
Viime vuosi oli ensimmäinen, jolloin kirkollisverot perittiin korotetun 1,65 veroprosentin mukaan. Se lisäsi hieman kirkosta eroamista, joskin takavuosina oli esiintynyt samanlaisia määriä. Lehdistön välityksellä saatiin yllättävä tieto, jonka mukaan prosentuaalinen kirkkoon kuuluminen Kemijärven seurakunnassa on Lapin kunnista kaikkein korkein, lähes 96 prosenttia.
Kulunutta vuotta voidaan pitää siinä mielessä onnistuneena, että sen aikana seurakunnan talous saatiin monien vaikeiden vuosien jälkeen lähes normaalitilaan, niin että vuosikate muodostui ylijäämäiseksi. Tosin edellisinä vuosina kertynyt alijäämä jäi vielä rasittamaan tulevien vuosien talousarvioita.

VUOSIKERTOMUS 2005

Vuosi 2005 alkoi poikkeuksellisella tavalla. Intian valtameren rannalla tapahtunut tsunamikatastrofi kosketti koko maata. Sen vaikutukset ulottuivat Kemijärven seurakuntaankin, koska yksi vainajista oli kotoisin Kemijärveltä ja haudattiin Honkakankaan hautausmaalle.
Vuotta 2005 vietettiin maassamme juhlavuotena tunnuksella Kirkko Suomessa 850 vuotta. Seurakunnassamme järjestettiin 16.10. uskonpuhdistuksen päivänä kristinuskon maahantulon 850-vuotisjuhla. Jumalanpalveluksessa saarnasi Evankeliumiyhdistyksen aluejohtaja Hannu Kippo. Seurakuntatalolla vietettiin sen jälkeen juhlaa, jossa esitettiin kirkkoherran ja seurakuntanuorten yhdessä laatima kavalkadi kristinuskon maahantulosta. Kirkkohistoriaa väritettiin videokuvin, puhein ja pienoisnäytelmin, joissa monet kirkkohistorian "henkilöt" 850 vuoden ajalta esiintyivät. Kyseinen esitys pidettiin myös supistettuna kinkereillä.
Seurakunnan työntekijätilanne pysyi siinä mielessä hyvänä, että kaikki virat olivat täytettyinä sillä tasolla, missä niiden edellytettiin olevan talouden tasapainotussuunnitelman puitteissa. Vuoden alusta saatiin kanttorin virat täytetyksi vakinaisesti. Virkoihin tulivat Anni Pätsi Posiolta ja Maarja Kortsin aikaisemmin hoitama sijaisuus muutettiin tuomiokapitulin suostumuksella määräaikaiseksi kahden vuoden ajaksi. Nuorisotyönohjaajaksi tuli Henri Haataja Espoosta. Hänen täällä olonsa jäi valitettavan lyhyeksi, mutta merkitsi kuitenkin selvää vilkastumista nuorisotyön saralla. Hänen lähdettyään kesän lopulla saatiin nuorisotyön toista virkaa hoitamaan Minna Melanen, joka vuoden lopulla siirrettiin vakinaiseen nuorisotyönohjaajan virkaan Kirsi Salmelan irtisanouduttua tehtävästään. Diakonin virkaa puolitoista vuotta sijaisena hoitanut Merja Mattila siirrettiin vakinaiseen virkaan vuoden lopulla, kun diakonissa Johanna Saapunki oli irtisanoutunut saatuaan vakinaisen diakonissan viran Kuusamosta.
Seurakunnan väestökehityksessä tapahtui vuonna 2005 muutos, jossa voi nähdä kahdenlaisia piirteitä. Väkiluku väheni kaikkiaan 242 hengellä. Vähenemisen syyt voidaan jakaa pääpiirteissään kolmeen ryhmään. Syntyvyyden ja kuolleisuuden välinen negatiivinen suhde aikaansai yli sadan hengen vähenemisen. Kastettuja oli 40, kuolleita 141. Kirkosta erosi 34 ja liittyi 9. Siinä oli vähennystä 25 henkeä. Loput muodostuvat siitä luvusta, kun paikkakunnalla poismuuttaneista vähennetään paikkakunnalle muuttaneet. Siinä erotus oli 116 henkeä. Myönteisenä voidaan pitää sitä, että raju paikkakunnalta poismuutto on tyrehtymään päin. Kirkosta eroaminen on vähäistä valtakunnalliseen suuntaukseen verrattuna. Sen sijaan kuolleiden ja kastettujen määrän suuri erotus kertoo väestön ikärakenteen muuttumisesta ja on tulevaisuuden kannalta huolestuttava ilmiö.
Seurakunnan toiminta jatkui kuluvana vuonna entiseen tapaan kenties jonkin verran pienentyneenä ja paljolti vapaaehtoisin voimin. Väestön väheneminen vaikutti siihen, että tilastot osoittavat lievää laskua. Jumalanpalveluksiin osallistumisen keskiluku 146 ei tietenkään ole korkea verrattuna seurakunnan väestön määrään, mutta näyttää sitkeästi pysyvän samoissa lukemissa huolimatta väestön vähenemisestä.
Diakoniatyön toiminta jatkui samanlaisin muodoin. Yhteisvastuukeräys tuotti edellisvuotta paremmin. Diakoniatyön johtokunta teki toukokuussa matkan Kantalahteen ja kahteen kylään Vienan Karjalassa. Lähetystyön kesäajan talkoilla, myyjäisillä ja kahvituksilla kerätty vapaaehtoinen kannatus oli huomattava.  Nimikkoläheteistä vierailivat Kemijärven vuoden aikana Juha Saari perheineen ja Raili Tapio. Varsinkin nuorisotyössä vuotta voi pitää melko hyvänä, jota kuvastaa se, että marraskuussa Turkuun Maata näkyvissä -festivaaleille tehtiin matka kahdella linja-autolla.
Seurakunnan taloudessa vuoden aikana pyrittiin talouden tasapainottamiseen. Kielteisenä asiana on syytä panna merkille, että verotulojen pieneneminen jatkui. Myönteiseen suuntaan vaikuttavina tekijöinä on syytä mainita, että seurakunnan talousarvion loppusumma pieneni samaan aikaan. Kirkollisveroa nostettiin 1,65 prosenttiin. Kirkkohallitukselta saatiin harkinnanvaraista avustusta 165000 euroa, jolla saatiin katetuksi edellisten vuosien alijäämä.
Loppuvuonna saatiin valmiiksi seurakuntatalon peruskorjaussuunnitelmat ja kirkkovaltuusto hyväksyi hankkeen seuraavan vuoden talousarvioon. Seurakuntatalon peruskorjauksen suunnittelijana toimi arkkitehti Seppo Koutaniemi ja konsulttina Hannu Sandqvist Rovaniemeltä.






VUOSIKERTOMUS 2004


Vuoden 2004 alussa lääninrovasti Viljo Juntunen toimitti kappalaisen Eino Vesan ja lehtori Anni Vähäkankaan virkaan siunaamisen 11.1. Työntekijäkunnassa tapahtui vuoden aikana jonkin verran muutoksia.  Diakonissa Johanna Saapunki siirtyi helmikuussa Kuusamoon ja hänen tilalleen valittiin ensin osa-aikaisena ja syksystä lähtien kokoaikaisena työntekijänä Merja Mattila. Kanttorin viransijaisuuksia hoitivat alkuvuonna Liina Lill ja Minna Pakkala. Minna Pakkalan lähdettyä kesän alussa opiskelemaan, hänen tilalleen tuli Maarja Korts. Liina Lill siirtyi vuoden lopulla opiskelemaan Saksaan. Syksyllä avoimeksi julistettuun  B-kanttorin virkaan tuli kaksi pätevää hakijaa. Virkaan tuli lopulta Anni Pätsi Posiolta.
Kolmas nuorisotyönohjaajan virka oli avoinna melkein koko vuoden, kunnes vuoden lopussa virkaan valittiin Henri Haataja. Samaan aikaan Kirsi Salmela lähti Kemijärveltä mennäkseen lähetyskurssille.
Vuoden aikana vaikeutuneen taloustilanteen johdosta päädyttiin siihen, ettei seurakuntapastorin virkaa täytetä ja diakonissan ja nuorisonohjaajan viroista vain kahta pidetään täytettynä.
Seurakunnan toiminnassa huomio kiintyy siihen, että jumalanpalveluselämää koskevat tilastonumerot ovat hivenen nousseet. Jumalanpalveluksissa kävijäin keskiluku on korkeampi kuin edellisenä vuonna. Se pätee sekä pääjumalanpalveluksiin että muihin jumalanpalveluksiin. Myös ehtoollisella kävijäin lukumäärä on noussut, ei vain ehtoolliskertojen lisääntymisen suhteen vaan myös keskimääräisesti.
Valtakunnallinen kirkosta eroamisen kasvu näyttää vaikuttavan samassa suhteessa myös Kemijärvellä - johtuisiko asia siitä, että tiedotusvälineissä on asiasta näyttävästi kerrottu. Liittymisten ja eroamisten lopputuloksena seurakunnasta väheni 42 henkeä.
Tämän seurakunnan jäseniksi kastettiin vain 61 lasta, vaikka kasteita oli paljon enemmänkin. Seurakunnassa suoritetaan jonkin verran sellaisia kasteita, jolloin täältä muuttaneet nuoret parit järjestävät kastetilaisuuden kotiseurakunnassaan vanhempiensa luona.
Seurakunnan jäsenistä siirtyi ajasta iäisyyteen 97 henkeä. Varsinainen ongelmakohta, johon seurakunnalla ei ole kovin paljon mahdollisuuksia vaikuttaa, on kuitenkin tappiollinen muuttoliike. Kaikkien mainittujen seikkojen yhteisvaikutuksesta seurakunnan väkiluku väheni 256 henkeä.
Seurakunnan varsinaista työtä on pyritty hoitamaan entiseen tapaan. Kuitenkin vähenevä työntekijätilanne sekä väestön väheneminen lienee aiheuttanut, että tilaisuuksia nimenomaan haja-asutusalueella on ollut hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Vuoden päätapahtumaksi muodostui Kemijärvellä 21.-22. elokuuta vietetty Oulun hiippakunnan lähetysjuhla, jonka tunnuksena oli Avatusta ovesta. Vieraana oli Inkerin kirkosta nimikkolähettimme Juha ja Anu Saari ja Murmanskin kirkkoherra Aleksander Voltsek, Suomen lähetysseurasta Antti Kivimäki, Pipliaseurasta Martti Asikainen, Sanansaattajista Raili Tapio ja Kylväjästä Liisa Kingma. Sunnuntain jumalanpalveluksen toimitti piispa Samuel Salmi saarnaajana Lasse Marjokorpi.
Lähetystyötä Inkerin kirkon kanssa on edelleen jatkettu ja siihen on saatu lisää työvoimaa myös Posion seurakunnasta. Murmanskin seurakunnalle on pidetty kaksi leiriä Räisälässä, toinen aikuisille toukokuussa ja toinen nuorille elokuussa.

Yleisen seurakuntatyön tavoitteita arvioitaessa voi todeta, että kaksi niistä ilmeisesti toteutui. Jumalanpalveluksiin osallistuminen näytti tilastojen valossa hivenen kasvaneen.
Tosin nämä myönteiset tilastotiedot selittyvät osaksi viime vuonna pidetyillä hiippakunnan lähetysjuhlilla. Samaan aikaan seurakunnan väkiluku on kuitenkin koko ajan vähentynyt ja kirkon yleiset tilastot ovat osoittaneet vähenevää kirkossakäyntiä. Siitä syystä lienee perusteltua todeta, että kirkossa ja ehtoollisella käynti on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna.
Lähetysjuhlien järjestäminen, joka oli yhtenä vuoden päätavoitteena, onnistui ilmeisesti  yli odotusten. Lähetysjuhlien järjestämisellä oli myönteinen vaikutuksensa myös seurakuntalaisten aktiivisuuteen.
Kristillistä opetusta yritettiin harjoittaa edellisvuosien tapaan. Siinä tuskin tapahtui suurta muutosta suuntaan tai toiseen. Keväällä pidetyssä Vapahtajan hoidossa -tapahtumassa ja syksyllä pidetyssä Raamattuopiston seurakuntatapahtumassa oli tavallista enemmän osanottajia.


VUOSIKERTOMUS 2003

Vuonna 2003 tapahtui edellisten vuosien tapaan väestön vähenemistä seurakunnassa ja myös muutamat työntekijät vaihtuivat.
Seurakunnan pitkäaikainen kappalainen, rovasti Heimo Kajasviita, joka oli hoitanut virkaa vuodesta 1976, siirtyi helmikuun alussa eläkkeelle. Hänen läksiäisiään vietettiin kynttilänpäivänä ehtoollisjumalanpalveluksessa ja sitä seuranneessa mieleenpainuvassa juhlassa seurakuntatalolla.
Kappalaisen virka julistettiin haettavaksi ja sitä haki ainoana hakijana seurakuntapastori Eino Vesa, joka marraskuun alusta sai valtakirjan Kemijärven kappalaisen virkaan. Seurakunnan avoinna ollutta vakinaisen lehtorin virkaa haki jo aiemmin sijaisena virkaa hoitanut Anni Vähäkangas, joka sai valtakirjan Kemijärven seurakunnan vakinaisen lehtorin virkaan.
Seurakunnan kaikkein pitkäaikaisin työntekijä, diakonissa Marja-Liisa Kylmäaho siirtyi eläkkeelle 1.8.2003. Hänen läksiäisiään vietettiin 15.5. viikkomessun ja seurakuntatalolla pidetyn juhla-aterian muodossa. Marja-Liisa tuli Kemijärvelle vuonna ja toimi siitä lähtien seurakuntamme diakonissana.
Marja-Liisa Kylmäahon jälkeen diakonissan virkaa siirtyi hoitamaan kokoaikaisesti Johanna Saapunki.
B-kanttorin virkaan ei ilmaantunut yhtään hakijaa. C-kanttori Päivi Suoraniemi siirtyi vuodeksi virkavapaalle Kolariin. Viransijaiseksi saatiin huhtikuussa Liina Lill. Kesän aikana B-kanttorin viransijaisuutta hoiti Maarja Korts Virosta. Syyskuun alusta lähtien B-kanttorin viransijaisuutta on hoitanut Minna Pakkala.
Vaikka seurakunnasta ei ole lopetettu yhtään virkaa, niin useat virat olivat vuoden aikana, joko jäädytettyinä, osa-aikaisina tai avoinna.
Seurakunnan väkiluku väheni 192 hengellä vuonna 2003. Seurakunnan toiminnallisiin tilastoihin sekä työntekijöiden että väen vähenemisellä oli lievää vaikutusta. Kirkossakävijöiden keskiluku oli vuoden aikana 151.
Juhannuksena saimme viettää seurakunnassamme juhlaa, kun Kenian luterilaisen kirkon piispa Walter Obare vieraili täällä nimikkolähettiemme Osmo ja Arja Harjulan seurassa. Ailangassa vietettiin juhannusaattona kokkojuhlaa. Piispa Obare saarnasi juhannuksen konfirmaatiojumalanpalveluksessa ja sen jälkeen oli vielä Kemian lähetyksen juhla pappilan pirtissä.
Inkerin kirkon työssä saavutettiin vuoden aikana uusi avaus, kun Räisälässä pidettiin kaksi leiriä, joiden osanottajat tulivat Murmanskin alueelta. Toukokuussa pidetyllä aikuisten leirillä oli 26 osanottajaa ja elokuussa pidetyllä nuorten leirillä n. 30 osallistujaa. Murmanskin seurakunnan pappi Aleksandr Voltsek toimi vaimonsa Anjan kanssa näiden leirien johtajana. Marraskuun lopussa pidettiin Kemijärvellä Murmanskin seurakunnan työtä koskeva neuvottelukokous, johon osallistui mm. piispa Kuukauppi ja kirkkoherra Aleksandr Voltsek Inkerin kirkosta.
Vuosi 2003 oli seurakunnan toiminnassa eräänlainen välivuosi. Ei ollut mitään suuria juhlia tai tapahtumia, mutta toiminta jatkui suurin piirtein entisellään nuorisotyössä, diakoniatyössä ja lapsityössä.

Toiminnallisesti vuosi 2003 oli hivenen laimeampi edelliseen verrattuna. Väestön väheneminen tuntuu jonkin verran sekä osallistujien määrissä että myös kokoontumiskerroissa erilaisissa seurakunnan tilaisuuksissa. Vuoden loppupuoli mentiin edelleen vajaalla työvoimalla, mikä sekin vähensi toiminnan määrää.
Jumalanpalveluksiin osallistuminen pysyi melko samanlaisena. Toisaalta suurten juhlien puuttuminen oli omiaan alentamaan tilastollisia lukuja. Myös muihin toimintamuotoihin näyttää kasvaneen uusi polvi entisten tilalle. Nuorisotyön aktiivisuutta on edelleen pidettävä myönteisenä seikkana, joskin työntekijäin puute aiheutti vaikeuksia ja jouduttiin turvautumaan sijaisiin.


VUOSIKERTOMUS 2002

Edelliseen juhlavuoteen verrattuna vuosi 2002 oli seurakunnan toiminnassa normaalivuosi. Seurakunnan toiminta keskittyi jumalanpalveluselämään, seuroihin, kinkereihin, rippikoulutyöhön, nuorisotyöhön, lähetystilaisuuksiin ja diakoniatyöhön.  
Ehkä jonkinlaisena vuoden kohokohtana on syytä panna merkille Kemijärven seurakunnan historian ilmestyminen. Seurakunnan historiasta, jonka oli laatinut maisteri Seppo Ervasti tuli, lopulta yli kuusisataasivuinen järkäle. Kirjan kiistämättömänä ansiona on pidettävä sen kattava ja maanläheinen tutkimusote, jolla elämä Kemijärven seurakunnassa kuluneen kolmen ja puolensadan vuoden aikana on  tuotu kenen tahansa ulottuville. Lestadiolaisuuden tulo Kemijärvelle on kuvattu ilmeisesti kirkkohistorian tutkimuksenkin kannalta hyvin merkittävällä tavalla.
Työntekijäkunnassa tapahtui vuoden aikana jonkin verran muutoksia. Seurakuntapastori virka saatiin helmikuun alussa täytetyksi. Pastori Eino Vesa  muutti Pudasjärveltä hoitamaan tätä virkaa. Nuorisotyönohjaajaksi tuli vuoden alusta Kirsi Salmela. Lokakuussa diakonissa Anneli Mattila jäi eläkkeelle, lehtori Marja Kopperoinen siirtyi Oulun hiippakunnan lähetyskasvatuslehtorin virkaan ja kanttori Maija Rimpiläinen virkavapaalle Vaasan Mustasaaren seurakunnan kanttorin sijaiseksi. Marja Kopperoisen ja Maija Rimpiläisen lähtöjuhlaa vietettiin lokakuun 6. päivänä ja Anneli Mattilan  saman kuun 27. päivänä. Hivenen haikeina mutta samalla kiitollisina vietettiin näitä lähtöjuhlia pidettyjen ja pitkäaikaisten työntekijöiden siirtyessä paikkakunnalta pois.
Anneli Mattilan lähdettyä eläkkeelle kirkkoneuvostossa tehtiin virkajärjestely, jossa nuorisonohjaajan virkaa hoitanut diakonissa Johanna Rintelä siirrettiin avoimeen vakinaiseen diakonissan virkaan kuitenkin niin, että hän hoitaa toistaiseksi puoliksi edelleen nuorisonohjaajan virkaa.
Tämä virkajärjestely ennakoi mahdollisesti edessä olevia muutoksia, koska seurakunnan väliluku on vuoden 2002 loppuun mennessä pudonnut jo 9581 henkeen. Jatkossa joudutaan harkitsemaan, voidaanko kaikkia nykyisiä virkoja ja toimia enää ylläpitää.
Marraskuussa 2002 pidetyissä kirkollisvaaleissa seurakunnan äänestysaktiivisuus pysyi suunnilleen entisellä tasolla. Annettujen äänien määrä pieneni ollen kaikkiaan 1024. Koska äänioikeutettujen määrä oli pienentynyt, niin äänestysprosentti pysyi lähes ennallaan ollen 14,4. Kirkkovaltuustoon valittiin nyt 23 jäsentä aikaisemman 27 sijasta.
Vuoteen 2002 näyttää sisältyvän edelleen muitakin edellisille vuosille ominaisia vaikeuksia, jos kohta pahin aallonpohja näyttää sivuutetun. Muuttoliike oli pienentynyt sikäli että varsinainen muuttotappio oli enää 154, kun se vielä edellisenä vuonna oli yli kolmesataa. Toisaalta kuluneen vuoden aikana juuri Salcompilta irtisanottiin paljon väkeä, joka voi jatkossa heijastua kielteisesti myös poismuuttona.
Vuoden aikana syntyi 69 henkeä ja kuoli 90. Avioliittoja solmittiin 14 ja avioeroja tuli 24. Nämä ovat edelleen murheellisia lukuja seurakunnassamme.
Lähetystyössä vuosi 2002 sisälsi sekä voittoja että tappioita. Kivimäet joutuivat palaamaan takaisin Suomeen Pakistanista heidän koululleen tehdyn hyökkäyksen vuoksi. Saaret pääsivät muutamaan Omskiin ja aloittamaan varsinaisen työnsä siellä. Seurakunnan oman toiminnan mahdollisuudet Kantalahdessa paranivat, kun Sallan raja virallisesti avautui ja Kantalahteen saatiin hankituksi huoneisto työtä varten.

Toiminnallisesti vuosi 2002 oli hivenen laimeampi edelliseen verrattuna. Väestön väheneminen tuntuu jonkin verran sekä osallistujien määrissä että myös kokoontumiskerroissa erilaisissa seurakunnan tilaisuuksissa. Vuoden loppupuoli mentiin osittain vajaalla työvoimalla, mikä sekin vähensi toiminnan määrää.
Jumalanpalveluksiin osallistuminen pysyi melko samanlaisena. Toisaalta suurten juhlien puuttuminen oli omiaan alentamaan tilastollisia lukuja. Myös muihin toimintamuotoihin näyttää kasvaneen uusi polvi entisten tilalle. Nuorisotyön aktiivisuutta on edelleen pidettävä myönteisenä seikkana.


VUOSIKERTOMUS 2001

Vuotta 2001 voidaan pitää Kemijärven seurakunnassa sekä juhlavuotena että myös aikana, jolloin seurakunnan väkiluvussa tapahtui syvää pudotusta.
Vuoden kohokohta oli epäilemättä juhannuksena vietetty kirkon 50-vuotisjuhla.Auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta kokoontui 50-vuotiaaseen kirkkoon 800 hengen juhlakansa. Jumalanpalveluksen toimitti Piispa Samuel Salmi, kirkkoherra Lasse Marjokorpi saarnasi ja uruissa oli kanttori Maija Rimpiläinen. Juhlakuoro avusti jumalanpalveluksen toimittamisessa. Ehtoollisen jaossa avustivat Heimo Kajasviita ja Aki Lautamo. Jumalanpalveluksen virret ja laulut olivat lähes samoja kuin mitä oli käytetty 50 vuotta aikaisemmin tapahtuneessa kirkon vihkimisessä.
Viime vuonna uudistettiin kirkon kuoriosa. 50-vuotisjuhlassa oli ensimmäistä kertaa käytössä kirkon alttaripöydän pitsiliina Elämä, jonka oli suunnitellut Eeva-Liisa Kortelahti Huittisista ja tehnyt Sisko Kotajärvi. Kemijärveltä. Alttarin edessä olevan antependiumin oli muotoillut uuteen alttaripöytään sopivaksi Henni Luokkanen.
Juhlaväelle tarjottiin ateria ja kahvit ja varsinainen 50-vuotisjuhla pidettiin kirkossa iltapäivällä. Siinä piispa toi tervehdyksensä, Kemijärven seurakunnan historian kirjoittaja Seppo Ervasti piti juhlaesitelmän ja päätöspuheen piti kirkkoherra Ilkka Perttula.
Kaksi viikkoa myöhemmin Kemijärvellä vietettiin Lestadiolaisen Uusheräyksen kesäseuroja. Juhlapaikkana oli Liikuntahalli. Uusheräyksen seurat jäivät myönteisenä ja rakentavana tapahtumana osallistujien mieleen.
Seurakunnan työntekijäkunnassa tapahtui jonkin verran muutoksia vuoden 2001 aikana. Seurakuntapastori Jarkko Kuusisto muutti syyskuussa perheineen Alatorniolle. Lähetystyöhön valmistautuvan nuorisotyönohjaajan Petteri ja Sanna Tiaisen sijaisena toiminut Johanna Rajamäki muutti Tampereelle. Seurakuntapastorin virka ja kaksi nuorisotyönohjaajan virkaa oli loppuvuonna avoinna.
Toiminnallisesti vuosi näyttää jonkin verran heikkeneviä tilastoja. Siihen voi olla osasyynä virkojen avoimuus. Seurakunnan toiminta oli kuitenkin nuorisotyön, diakoniatyön ja lähetystyön osalta edelleen aktiivista.
Ehkä vaikeampana ongelmana kuitenkin koettiin paikkakunnalla suuri poismuutto, jonka johdosta seurakunnassa oli vuoden lopulla 322 henkeä vähemmän kuin vuoden alussa. Poismuuttoon lienee sekä valtakunnallisia että paikkakunnasta johtuvia syitä: maan yleinen suuntaus väen siirtymisessä kasvukeskuksiin sekä Salcompin työpaikkojen väheneminen lienevät vaikuttaneet tähän rajuun väestön vähentymiseen.
Tilastollisesti vuosi sisältää kaksi lukua, joista toinen on selvästi myönteinen, toinen taas erittäin kielteinen. Kirkosta erosi vain noin puolet siitä, mitä siihen liittyi. Sen sijaan avioliittojen suhteen luvut näyttivät hälyttäviltä.  Avioliittoja solmittiin yksi vähemmän kuin mitä purkautui vuoden aikana. Kuolleita oli edelleen enemmän kuin syntyneitä, joskin luvut alkoivat lähestyä toisiaan.

VUOSIKERTOMUS 2000

Riemuvuosi 2000 merkitsi seurakunnan elämässä muutamien uudistusten toteuttamista. Keväällä toteutettiin kirkon alttariosan remontti. Siinä alttaripöytä uusittiin ja irrotettiin seinästä. Kuorista poistettiin kokolattiamatto, lattia uusittiin ja lakattiin ja kuorin etuosaa laajentamalla siihen rakennettiin invalidiluiska. Kirkon etuosasta jouduttiin poistamaan kaksi penkkiä. Kirkkoon hankittiin ns. epistola-pulpetti, jonka on suunnitellut Jari Ohrankämmen ja valmistanut Marika Mikkilä. Nämä muutokset tehtiin osaksi uuden jumalanpalvelusjärjestyksen takia, osaksi nämä paikat kaipasivat jo kohentamista. Syksyllä vielä uusittiin kirkon kovaäänisjärjestelmä.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen Kemijärvellä elettiin  hiukan epävarmoissa tunnelmissa. Seurakunnan väkiluku jatkoi vähenemistä. Tilastollisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti elämä näytti kuitenkin verrattain vakaalta. Vuoden 2000 toiminnassa kiintyy huomio siihen, että seurakunnan väkiluku on edelleen alentunut 212 hengellä. Kuitenkin samalla tuo väen väheneminen on alentunut edellisiin vuosiin verrattuna. Näin voisi toivoa, että tulevaisuudessa tämäkin kehitys parani-si.
Työntekijäin virat olivat muutoin täynnä, mutta paikkakunnalta pois siirtyneiden Sanna ja Petteri Tiaisen tilalle ei heti saatu viransijaisia. Sanna Tiaisen viran-sijaiseksi tuli Johanna Rajamäki 1.7. alkaen. Petteri Tiaisen viransijaiseksi valittiin Tuukka Salmenkorva, joka aloitti työnsä 1.1.2001. Virat jäivät avoimiksi, kun Sanna ja Petteri Tiainen siirtyivät virkavapaalle mennessään lähetysjärjestö Kylväjän lähetyskurssille. Loppuvuonna Petteri Tiaisen viransijaisuutta oli hoitanut Ossi Kotavaara.
Toiminnassa oli edelleen nähtävissä monella alueella kiitettävää vireyttä. Kenties tällaisina työaloina olisi syytä mainita kirkkomusiikki, nuorisotyö, diakoniatyö ja lähetystyö. Sen sijaan kylien väestön väheneminen heijastui siinä, että joissakin kylissä toimintaa oli niukalti. Perinteinen seuratoiminta tuntuu vuosi vuodelta hieman heikkenevän.
Vuoden 2000 kirkossakäyntitilasto pääkirkon osalta on laskenut siten, että tuo keskimääräinen luku oli nyt 171. Se on kuitenkin vielä korkeampi kuin vuoden 1998 luku 165. Jos seurakunnan toimintaa tarkastellaan muutoin tilastollisesti, niin ehkä tilaisuuksien määrässä ja kävijämäärissä on havaittavissa lievää laskua. Osallistuminen kinkereihin oli hivenen huonompaa kuin edellisenä vuonna.
Jumalanpalvelusuudistuksessa on kuluneena vuonna edetty siten, että ehtoollisjumalanpalvelukset on pidetty uusimuotoisina. Adventista lähtien on siirrytty sitten uuteen jumalanpalvelusjärjestykseen.  Itsenäisyyspäivänä ja jouluna pidettiin vielä vanhamuotoinen jumalanpalvelus.
Yhtenä vuoden kohokohtana voidaan pitää syyskuussa toteutettua katekismusten jakoa. Katekismus pyrittiin jakamaan henkilökohtaisesti jokaiselle seurakuntalaiselle. Siinä onnistuttiin lähes sataprosenttisesti runsaan lähes 150 hengen vapaaehtoisjoukon avulla.
Seurakunnan toiminnassa on toteutettu joitakin uusia toimintamalleja. Miesten saunaseuroja on pidetty kerran kuussa. Alkuvuonna pidettiin ns. virsimaraton, joka otettiin innostuneesti vastaan.
Elämä Kemijärvellä on muodostumassa yhä kansainvälisemmäksi. Paikkakunnalla asui vuoden alussa parisataa Slovakian ja Puolan romania, jotka tosin vuoden aikana vähitellen muuttivat pois. Seurakunnan lapsityöllä oli jonkin verran kontakteja heidän kanssaan. Toukokuussa tehtiin seurakuntaretki Pietariin ja Kupanitsaan. Seurakunnasta on tehty edelleen vierailuja Kantalahteen, Kanasenkylään ja Zaretsenskiin, joissa on pidetty jumalanpalvelus. Jouluna Kemijärven kirkossa pidettiin venäjänkielinen jumalanpalvelus, jonka osanottajamäärä jäi tosin vähäiseksi, kun turistiryhmä, joka oli toivonut tällaista  palvelusta, oli perunut matkansa.

VUOSIKERTOMUS 1999

Vuoden 1999 toiminnassa kiintyy huomio kahteen seikkaan. Seurakunnan väkiluku on jo kolmantena vuotena peräkkäin alentunut vajaalla kolmellasadalla hengellä. Näköpiirissä ei myöskään ole mitään sellaista joka viittaisi käänteeseen tässä kehityksessä.
Vuosi 1999 kyettiin kuitenkin toimimaan täydellä työntekijävahvuudella. Toiminnassa oli monella taholla havaittavissa ilahduttavaa vilkastumista. Kenties täl-laisina työaloina olisi syytä mainita kirkkomusiikki, nuorisotyö, diakoniatyö. Sen sijaan kylien väestön väheneminen heijastui siinä, että joissakin kylissä toimintaa oli niukalti.
Vuoden 1999 kirkossakäyntitilasto pääkirkon osalta osoittaa ilahduttavaa nousua ylöspäin. Päiväjumalanpalveluksen osanottajien keskimääräinen luku 165 edelliseltä vuodelta oli noussut lukuun 190. Syynä siihen voi olla ehtoollisjumalanpalveluksien määrän lisääntyminen. Myös uusien nuorien ja innokkaiden työntekijöiden saaminen voi olla osaltaan vaikuttamassa tähän myönteiseen kehitykseen.
Jumalanpalvelusuudistuksessa on kuluneena vuonna edetty siten, että kerran kuukaudessa on pidetty uusimuotoinen jumalanpalvelus. Adventista lähtien on siirrytty myös uudistettuihin messusävelmiin. Koska molemmilla jumalanpalvelusmuodoilla on vankat kannattajansa, on nähty hyväksi käyttää sekä uusimuotoista että  nykyistä jumalanpalveluskaavaa vuorotellen. Tällä tavoin lienee viisasta jatkaa senkin jälkeen kun uusi muoto otetaan virallisesti käyttöön.
Tulevaisuutta ajatellen on todettava, että seurakunnan nykyinen työntekijävahvuus on saavutettu aikana, jolloin seurakunnan väkiluku on ollut yli 12000 hen-keä. Nykyinen väkiluku on 10299.
Mikäli kehityssuunta ei muutu on seurakunnan muutaman vuoden kuluessa supistettava työntekijämääräänsä niin, että se on suunnilleen sama kuin 1980-luvulla. Tähän päästäneen toimimalla siten, että virkojen tullessa avoimeksi niitä ei välttämättä täytetä. Asiassa on kuitenkin syytä toimia mieluummin liian hitaasti kuin liian hätäisesti. Muuttuneet työaikalait tosin aiheuttavat sen, että yhden työntekijän työpanos ei ole niin suuri kuin joskus menneillä vuosikymmenillä.