Saarnat Kemijärven kirkossa



KOLMAS PAASTONAJAN SUNNUNTAI 19.3.2006

Joh. 8:46-59

Jeesus on joutunut väittelyyn juutalaisten kanssa. Siinä on kyse asiasta, jonka kanssa joudumme jatkuvasti tekemisiin ja johon vain Jumalan sana antaa vastauksen. Kyse on siitä, että tämä maailma on pahan vallassa. Se ei ole teoreettinen ongelma, vaan kysymys joka koskee juuri meidän omia tekemisiämme.
Joskus tapaa ihmisiä, joiden mielestä tällaista pahan valtaa ei ole olemassakaan. He ovat niin erinomaisia ihmisiä. Heitä ei paina mikään syyllisyys. He ovat mielestään hyvissä väleissä Jumalan kanssa. He ihmettelevät, miksi tämä kysymys vaivaa joka päivä kristittyjä.
Tällainen suhtautuminen elämään ja koko tähän maailmaan on jotakin niin vierasta, ettei sitä voi hetkeäkään kokea omakseen, ei uskoa siihen tai sen varaan rakentaa elämää. Kaikkihan mitä vastaan tulee sekä tästä maailmasta että omasta elämästä todistaa vastaansanomattomasti siitä, että tämä maailma on auttamattomasti turmeltunut ja pahan vallassa.
Vilkaise sanomalehteä, avaa televisio, tutustu kirjoihin tai taiteeseen. Kaikkialta sieltä tunkee vastaan tuo tosiasia, että ihmiselämä on synnin turmelemaa ja pahan vallassa. Sen vuoksi elämämme pääkysymykseksi nousee tuo asia, miten pahan valta voitetaan, miten siitä päästään eroon.
Paha on ihmisen aikaansaannosta. Ihmiset valtaavat toisia maita ja valtakuntia, ihmiset tekevät pommi-iskuja, ihmiset varastavat ja valehtelevat, rikkovat avioliittoja ja luovat roskaviihdettä, jota toiset ihmiset katselevat. Jumala ei tee mitään tällaista eikä ole käskenyt meidänkään tehdä.
Kysymys ei myöskään ole niin etäinen että meidän tarvitsisi pohtia vain toisten aikaansaannoksia, se kohdistuu suoraan meidän omaantuntoomme, elämäämme ja arvostuksiimme ja osoittaa että juuri me olemme niitä syntisiä ihmisiä, joiden pitäisi päästä eroon pahan vallasta.

Sen vuoksi aiheemme tänään on suurenmoinen: Jeesus, pahan vallan voittaja. Niin hirvittävä mahti kuin paha onkin maailmassa, niin se on voitettu valta.
Pahaa on monenlaista. On fyysistä pahaa, ruumiillista tuskaa: kipua, särkyä, nälkää, janoa, väkivaltaa, kidutusta. On henkistä pahaa: loukkaamista, aliarvioimista, leimaamista ja syrjimistä, yksinäisyyttä ja kaipausta. Nykyinen maailma tunnistaa vain fyysisen ja henkisen pahan.
Kuitenkin on olemassa myös hengellistä pahaa. Se on oikeastaan kaiken muun pahan juuri. Se aikaansaa, että omatunto syyttää meitä kun olemme toimineet väärin, rikkoneet lähimmäisiämme vastaan tai toimineet vastoin Jumalan tahtoa, jonka hän on ilmoittanut sanassaan. Siinä ei auta vetoaminen siihen, että näinhän tekevät kaikki muutkin.
Tässä maailmassa taistellaan kovasti pahaa vastaan. Sitä tiedostetaan ja torjutaan, ihmisiä valistetaan, sivistetään ja informoidaan. Sitä vastaan on valjastettu koko inhimillinen kulttuuri, media, teatteri ja kirjallisuus. Mutta tuntuu siltä kuin se vain lisääntyisi.
Yksi on jota tässä taistelussa ei suvaita ja se on Jumalan sana. Se käy ilmi myös tässä Jeesuksen keskustelussa juutalaisten kanssa. Hän sanoo heille: ”Jos puhun totta, miksi ette usko minua? Se, joka on lähtöisin Jumalasta, kuulee mitä Jumala puhuu. Te ette kuule, koska ette ole lähtöisin Jumalasta.”
Tuo pahan valta näyttää sukupolvesta toiseen pysyttelevän samana. Niinpä tässäkin keskustelussa tulee heti alkuun esille semmoinen seikka, joka on viime aikoina tullut puheen aiheeksi myös meidän aikanamme.
Kaikki ihmiset eivät ole niin paatuneita, että he voisivat sivuuttaa pahan olemassaolon vain vetoamalla oman elämänsä rakastettavuuteen. Niinpä kun on pakko tunnustaa, että minun elämässäni on monenlaista syntiä, niin koetetaan päästä eroon tästä tosiseikasta vierittämällä vastuu omasta syntisyydestä Jumalalle ja näyttää jotenkin Jumala vääräksi luomistöissään tai nykyisessä maailmanhallinnassaan.
Samoin tekivät jo Jeesuksen ajan ihmiset. He olivat edellä joutuneet Jeesuksen sanojen valossa näkemään, että he eivät olleet oikeita Aabrahamin lapsia. Mutta sen sijaan että he olisivat kuulleet Jeesuksen sanoja, kääntyneet ja tulleet taas Jumalan armosta osallisiksi, he alkoivatkin vihjailla, että Jeesus on se joka on väärässä. Kun he eivät kykene vastaamaan hänen kysymyksiinsä, he alkavat epäillä ja väheksyä Jeesusta henkilöä. He syyttävät häntä samarialaiseksi ja sanovat, että hänessä on paha henki.
Tämmöinen meno vallitsee nyt maailmassa. Viime aikoina elokuva, kirjallisuus ja teatteri on alkanut tuoda toistuvasti esiin ajatusta, jolle ei ole mitään muuta perustetta kuin kyseisen taiteen tekijäin mielikuvitus, jonka mukaan Kristus olisi ollut samalla tavoin syntinen kuin mekin.
Tässä maailmassa, joka on pahan vallassa, esiintyy aina hyökkäys Kristusta vastaan. Ensin haluttiin kieltää hänen jumaluutensa, sitten kieltää hänen ylösnousemuksensa. Nyt hyökätään myös Jeesuksen ihmisyyttä vastaan. Siksi teattereissa esitetään näytelmää, jossa vihjaillaan Maria Magdalenan sopimattomasta suhteesta Jeesukseen.
Tätä ajatusta ei kukaan kristitty voi sietää sen vuoksi, että silloin meillä ei olisi pelastusta eikä pääsyä synneistä.
Tällä tavoin ihmiselämä ei tule autetuksi eikä päästetyksi pahan vallasta. Päinvastoin vain meissä oleva turmelus, katkeruus, toivottomuus ja tuhoisat elämäntavat vain vahvistuvat.

Mikä sitten tulisi avuksi tässä suuressa hädässä, johon me ihmisinä olemme joutuneet syntiemme tähden?
Tälle sunnuntaille on annettu vanha latinankielinen nimitys: Oculi. Sehän kuulostaa tutulta - okulaari on jonkinlainen linssi. Tuo sana ”oculi” tarkoittaa silmiä. Se on saatu tämän päivän psalmista: ”Minun silmäni katsovat alati Herraan, hän päästää jalkani ansasta.”
Siinä on vastaus meille tämän ajan ihmisille, joita pahan valta runsaasti ja perusteellisesti vaivaa. Käännä katseesi Herraan - siis Jeesuksen Kristukseen, meidän Vapahtajaamme.
Ei hän ole sellainen kuin miksi sensaatioilla ratsastavat kirjailijat tai yhä uusilla löydöillään julkisuuteen tulevat raamatuntutkijat hänet haluavat tehdä. Vähän aikaisemmin Jeesuksen sanoo: ”Ellette usko minua siksi, joka minä olen, te kuolette synteihinne.”
Näin käy meillekin, ellemme käännä katsettamme Herraan ja usko häntä siksi, miksi Jumalan sana hänet ilmoittaa. Ja vaikka on kysymys ihmisten mielestä maailman vähäpätöisimmästä asiasta, uskosta, niin siinä on ainoa mahdollisuus, jolla mekin voimme vapautua pahan vallasta, siis Jumalan vastustajan Saatanan ylivallasta, jota hän pitää meissä, synnin, syyllisyyden, epäuskon ja kuoleman avulla.
Me voimme tulla autetuksi tämän surkean elämämme keskellä, kun me luomme katseemme Herraan.
Hän on pahan vallan voittaja. Hän joka oli olemassa jo ennen maailman luomista. Hän joka sanoi näille keskustelutovereilleen, että ennen kuin Aabraham syntyi, minä olin ja sai heidät suuttumaan.
Hän on Jumalan ainosyntyinen Poika, syntynyt ennen aikojen alkua. Ihmisten lankeemuksen ja rikkomuksen tähden hän tuli ihmiseksi, syntyi maailmaan neitsyt Mariasta. Jos Jumala niin tahtoo, niin luonnon järjestys kumoutuu ja niin kävi tuossa Jeesuksen syntymässä.
Hän eli täällä maan päällä tavallisen ihmiselämän, joka erosi muusta ihmisyydestä vain siinä, että hän ei langennut mihinkään syntiin. Hän antoi maailman parhaat ja tärkeimmät opetukset ja kohtasi jokaisen ihmisen niin, että tulivat vakuuttuneiksi Jumalan armosta ja totuudesta.
Apostoli kirjoittaa hänestä sanoen: ”Viimeisinä aikoina Jumala on puhunut meille Pojassaan, joka on hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva.”
Emme tunne Jumalaa suoraan. Mutta hänen olemuksensa on nähtävänä Jeesuksessa. Hänen kunniansa, läsnäolonsa, suuruutensa loistaa Kristuksessa. Siinä on kohde, johon meidän silmämme pitäisi kääntää tänä oculi-sunnuntaina.
Emme nyt voi nähdä häntä muuten, jos emme kuule, lue ja tutki Jumalan sanaa. Tuon sanan välityksellä hän tulee luoksemme ja on meidän nähtävänämme. Myös niiden laulujen välityksellä, jotka sanan mukaisesti kuvaavat meille Kristuksen.
Niin, sitten kun Kristuksen kasvojen edessä on valjennut meidän kaikinpuolinen puutteellisuutemme, kun elämän väärä suuntaus ja virheratkaisut ja erilliset syntiset teot painavat, silloin on suurenmoista kääntää katseensa Herraan, joka riippuu ristillä maailman syntien tähden kärsivänä, viattomana, puhtaana Jumalan Karitsana, joka annettiin uhriksi meidän syntiemme tähden.
Siinä on vastaus siihen hirvittävään pahan paljouteen, mikä maailmassa vallitsee. Se tuo rauhan, ilon ja vapauden syylliselle omalletunnolle. Se päästää pahan vallasta.
Tai kun sairasvuoteella taudin kalvaessa ruumista odotetaan lähtöä tästä elämästä. ”Minun silmäni katsovat alati Herraan.” Nyt saa kääntää katseen ylösnousseeseen, kuoleman voittaneeseen Herraan, joka on Isän oikealla puolella taivaassa. Hänen viaton kärsimyksensä ja hänen pyhä elämänsä on meidän vanhurskautemme, joiden nojalla saadaan odottaa taivaaseen pääsyä, eivät meidän tekomme ja saavutuksemme täällä maan päällä.
Hän on luvannut olla joka päivä meidän kanssamme, myös viimeisellä hetkellämme. Hän joka on itse mennyt kuolemaan ja herätetty kuolleista, sanoo meille: ”Koska minä elän, niin tekin saatte elää.”
Kirkko elää täällä maan päällä, ei tekojensa ja saavutustensa kautta, vaan siksi että Kristus elää taivaassa. Me elämme sen vuoksi että me olemme kasteen ja evankeliumin välityksellä uskon siteellä häneen yhdistettyjä. Me tulemme evankeliumin välityksellä osallisiksi hänen voitostaan. Me saamme katsoa Herraan, joka päästää meidän jalkamme kaikista niistä ansoista, jotka pahan valta on asettanut  maailmaan.
Kristitty tulee autetuksi, kun hän maailmassa vallitsevan pahan keskellä antaa kunnian Jumalalle hänen luomistöistään ja lahjoistaan, joita me saamme runsaasti nauttia, vaikka ihmiset niitä pilaavat ja turmelevatkin.
Samaten kun hän antaa kunnian hänelle lunastustyöstä, kun hän on Poikansa välityksellä vapauttanut meidät synnin, kuoleman ja Saatanan vallasta ja pukee yhä katuvan syntisen täydelliseen puhtauteen Kristuksen tähden.
Samoin myös kun ylistämme häntä hänen meille antamastaan ilmoituksesta, kun Pyhä Henki on puhunut ja puhuu yhä Jumalan sanassa ja vetää näin kaikkia armon osallisuuteen ja iankaikkiseen elämään.

Lasse Marjokorpi




MARIAN ILMESTYSPÄIVÄ 26.3.2006

Lue lisää »

VIIDES PAASTONAJAN SUNNUNTAI 2.4.2006

Lue lisää »

PALMUSUNNUNTAI 9.4.2006

Lue lisää »

KIIRASTORSTAI 13.4.2006

Lue lisää »

PÄÄSIÄINEN 16.4.2006

Lue lisää »

1. SUNNUNTAI PÄÄSIÄISESTÄ 23.4.2006

Lue lisää »

2. SUNNUNTAI PÄÄSIÄISESTÄ 30.04.2006

Lue lisää »

4. SUNNUNTAI PÄÄSIÄISESTÄ 14.5.2006

Lue lisää »

5. SUNNUNTAI PÄÄSIÄISESTÄ 21.5.2006

Lue lisää »

HELATORSTAI 25.5.2006

Lue lisää »

6. SUNNUNTAI PÄÄSIÄISESTÄ 28.5.2006

Lue lisää »

HELLUNTAI 4.6.2006

Lue lisää »

PYHÄN KOLMINAISUUDEN PÄIVÄ 11.6.2006

Lue lisää »

2. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA 18.6.2006

Lue lisää »

5. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA 9.7.2006

Lue lisää »

7. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA 23.7.2006

Lue lisää »

9. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA 6.8.2006

Lue lisää »

11. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA 20.8.2006

Lue lisää »

13. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA 3.9.2006

Lue lisää »

12. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA 27.8.2006

Lue lisää »

14. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA 10.9.2006

Lue lisää »

15. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA 17.9.2006

Lue lisää »

16. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA 24.9.2006

Lue lisää »

18. SUNNUNTAI HELLLUNTAISTA 8.10.2006

Lue lisää »

19. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA 15.10.2006

Lue lisää »

20. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA 22.10.2006

Lue lisää »

21. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA 29.10.2006

Lue lisää »

PYHÄINPÄIVÄ 4.11.2006

Lue lisää »

VALVOMISEN SUNNUNTAI 19.11.2006

Lue lisää »

TUOMIOSUNNUNTAI 26.11.2006

Lue lisää »

1. ADVENTTISUNNUNTAI 3.12.2006

Lue lisää »

2. ADVENTTISUNNUNTAI 10.12.2006

Lue lisää »

3. ADVENTTISUNNUNTAI 17.12.2006

Lue lisää »

4. ADVENTTISUNNUNTAI 24.12.2006

Lue lisää »

JOULUPÄIVÄ 25.12.2006

Lue lisää »

TAPANINPÄIVÄ 26.12.2006

Lue lisää »

1. SUNNUNTAI JOULUSTA 31.12.2006

Lue lisää »