LOPPIAINEN 6.1.2009.

Matt. 2:1-12

Jeesus on maailman valo.
Hän on kirkas ja lämmin Jumalan rakkauden valo, joka loistaa maailmamme synnin pimeyteen.
Idästä tuli tietäjiä Betlehemiin katsomaan juutalaisten kuningasta ja tuomaan hänelle lahjoja.
Kummin päin se oikeastaan meni? Loppujen lopuksi: kuka tuli ja kuka toi lahjat?
Vaikka idän tietäjät tulivat pitkän matkan, Jeesus tuli vielä pidemmän matkan. Jeesus tuli alas taivaasta, kirkkaudesta ja tuli ihmiseksi tänne meidän vaivaan.
Vaikka idän tietäjät toivat kultaa, suitsuketta ja mirhaa, olivat ne vain multaa Jeesuksen tuoman lahjan rinnalla. Jeesuksen lahja oli ja on syntien sovitus ristillä ja voitto kuolemasta ja Saatanasta. Aivan erityiseksi tämä lahja tulee, kun katsomme sitä Vanhasta testamentin ja Vanhan liiton taustaa vasten. Me olemme kuulleet koko ikämme ja kristikunnassa ollaan muistettu 2 000 vuotta idän tietäjien vierailuista Jeesuksen luona. Tämä on meille niin tuttua, että helposti jää huomaamatta se, että ennen Jeesusta pakanoilla ei ollut mitään asiaa Jumalan luo. Jumala ei ollut koko maailman ja kaikkien kansojen Jumala. Hän oli vain yhden ainoan kansan, juutalaisten Jumala, ei kenenkään muun. Vain Abrahamin perilliset ja heistäkin vain Iisakin jälkeläiset saivat palvoa Jumalaa. Kaikki muut kansat ja ihmiset eli pakanat olivat ulkopuolella. Jumala teki liiton ja antoi lupauksen vain Abrahamille. Ketään muuta Hän ei valinnut. Vain juutalaisilla oli yhteys ja liitto Jumalan kanssa. Kaikki muut ihmiset olivat täysin syntiinlankeemuksen tilassa. Jumalan ja ihmisen välinen yhteys oli tuhoutunut syntiinlankeemuksessa ja vain juutalaisten kanssa Jumala oli rakentanut yhteyden uudelleen. Vanhasta testamentissa kerrotaan miten fiksuimmat pakanat tajusivat, että vain juutalaisilla on elävä Jumala ja kaikki muut ovat epäjumalia, pahoja henkiä tai puupökkelöitä tai kiviveistoksia. Mutta vaikka he tiesivät tämän, heilläkään ei ollut mahdollisuutta tulla Jumalan luo. Jumala ei ollut tehnyt heidän kanssaan liittoa.
Kun Jumalan Poika, Jeesus syntyi maan päälle, alkoi tämä raja-aita juutalaisten ja pakanoiden välillä rakoilla. Lopullisesti Jumala avasi kaikille maailman ihmisille mahdollisuuden tulla luokseen, kun Jeesus teki uuden liiton vuodattamalla verensä ristillä ja antamalla kaste- ja lähetyskäskyn, joka koski koko maailmaa. Betlehemissä raja-aita alkoi rakoilla, kun idän tietäjät saivat tulla Jumalan luo. Jumala kutsui heidät kaukaa idästä nostamalla tähden taivaalle. Idän tietäjät olivat hyvin arvovaltaisia miehiä. He olivat oman aikansa johtavia tiedemiehiä. He olivat enemmän tai vähemmän astrologeja, tähdistä ennustajia. Tähtikartat ja ennustukset ja uskonnot sekoittuivat toisiinsa. Eivät nämä tietäjät olleet kovinkaan kaukana noidista ja ehkä he olivatkin noitia ja harrastivat taikatemppuja. Epäjumalien palvojia he olivat varmasti. Jeesus tuli myös heitä varten. Jeesus tuli vapauttamaan kaikesta pahasta. Hän on voimallinen vapauttamaan ihmisen vääränlaisen tieteen, taikauskon, epäjumalien palvomisen ja jopa noituuden kahleista. Vanha testamentti kertoo miten Jumala oli kurittanut ja tuhonnut kansoja epäjumalan palvonnan ja noituuden vuoksi. Heillä ei ollut yhteyttä Jumalaan, mutta ei heille ollut annettu lupaa epäjumalienkaan palvomiseen. He olivat Jumalan vihan alla ja syystä. Pakanoiden menot olivat Jumalalle iljetys.
Nyt Jeesus tuli valoksi tähän pimeyteen. Epäjumalia palvovat tietäjät kutsuttiin todistamaan Jumalan Pojan syntymää Betlehemiin. Nämä idän tietäjät saivat ensimmäisinä kokea, että ei vain juutalaisilla ole elävää Jumalaa, vaan Jumala haluaa olla kaikkien ihmisten Jumala. Pakanat saivat ja saavat tulla Jumalan luo Jeesuksen kautta. Jeesus tuli kaikkia ihmisiä varten.
Jumala kutsui pakanat todistamaan Poikansa syntymää. Mitä Jumalan oma kansa eli juutalaiset, Israelin kansa teki? Kyllä juutalaiset tiesivät odottaa messiasta, Jumalan valittua, mutta odotus oli laimeaa. Jerusalemilaiset ja muut Juudean asukkaat näkivät varmasti uuden tähden taivaalla, joka johdatti idän tietäjiä. Se oli näkyvissä pitkän ajan. Juutalaiset olivat olleet kahteen otteeseen pakkosiirtolaisuudessa idän mailla, he osasivat kyllä tähdistä ennustamista samoilla opeilla kuin idän tietäjät. Ei vaan sytyttänyt. Jumala väänsi juutalaisille rautalankaa ja tietäjät tulivat Jerusalemiin asti kysymään: ”Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt. Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme.” Mitä Jerusalem ja kuningas Herodes ja ylipapit ja lainopettajat tekivät? He eivät sanoneet, että ”Hyvä, kun tulitte kertomaan. Me tässä jo ihmeteltiinkin, että mitä tuo tähti tarkoittaa. Messias on syntynyt. Erinomaista. Lähdetään yhdessä etsimään Häntä. Jumala on tullut kansansa keskelle. Ilon päivä.” Ei. Kuullessaan tästä kuningas Herodes pelästyi ja hänen kanssaan koko Jerusalem. Jumalan oma kansa ei iloinnut ollenkaan, kun se kuuli, että messias oli syntynyt. Vanha testamentti on paljolti surkea kertomus juutalaisten paatumuksesta ja Jumalaa vastaan sotimisesta. Tämä paatumus jatkui. Juutalaiset halusivat mieluummin pysyä synnin pimeässä ja kaukana Jumalasta kuin tulla Hänen valoonsa. Herodes tiesi, että hän ei ollut oikea Israelin kuningas. Hän pelästyi, koska pelkäsi menettävänsä kruununsa. Herodeksen synti oli valtava: hän uteli tarkasti kaikki mahdolliset tiedot tietäjiltä, jotta hän saattaisi tappaa messiaan. Hänelle Betlehemin lastenmurha ei ollut liian kallis hinta, jos messias vain saataisiin siinä tapettua. Jo vauvojen tappaminen osoittaa hyytävää paatumusta, mutta vielä Jumalan valitun murhayritys menee siitäkin yli. Näin paatunut johtaja oli Herodes. Herodeksen lisäksi koko Jerusalem pelästyi: jerusalemilaisetkaan eivät välittäneet Jumalasta. Eivätkä välittäneet myöskään ylipapit ja lainopettajat. He olivat lukeneet erinomaisesti Vanhan testamentin ja vastasivat täysin oikein, että messias syntyy Juudan Betlehemissä. Mutta.
Messiaan odotus ei ollut kovin palavaa. Ylipapit ja lainopettajat eivät kysyneet, että miksi kuningas on kiinnostunut Jumalan valitun syntymästä? Mitä nämä tietäjät ovat? Onko messias todella syntynyt? Enemmänkin heidän asenteensa oli sellainen, että ”Oliko kuninkaalla vielä jotain kysyttävää? Voidaanko me jo mennä omiin puuhiimme?” Tällaista oli Jumalan oman kansan messiaan odotus. He eivät olleet vain välinpitämättömiä, vaan olivat valmiit tappamaan Jumalan valitun kuten he sitten myöhemmin ristillä tekivätkin.
Idän tietäjät seurasivat tähteä ja tulivat Jeesuksen luo. Suuri ilo valtasi heidät. Pakanat saivat nähdä Jumalan. He saivat tulla Jumalan luo. He tulivat nöyrinä ja kaikesta maallisesta mahtavuudestaan välittämättä he tiesivät oman pienuutensa ja maahan heittäytyen kumarsivat lasta.
Jeesus tuli kaikkia ihmisiä varten. Hän on koko maailman valo. Kaikki synnit on sovitettu ristillä. Saatana ja kuolema on voitettu. On kyse vain yhdestä asiasta: mikä on minun suhteeni Jeesukseen. Onko Jeesus minun pelastukseni ja oveni Jumalan luo ja ikuiseen elämään Taivaassa? Vai onko Hän joku, joka sotkee elämääni ja josta pitäisi hankkiutua eroon. Onko Jeesus minun valoni, jossa uskallan olla syntinen ja jättää kaikki pahat tekoni Jumalalle ja uskoa ne anteeksi. Vai istuisinko mieluummin hämärässä, jossa kaikki pahat teot eivät näy vai mieluummin täysin pimeässä. Onko Jeesus iloni vai onko sydämeni paatunut?
Ei kannata jäädä synnin pimeyteen. Sinne ihminen tuhoutuu ja joutuu ikuiseen kärsimykseen Helvettiin. Jumalan valoon saa tulla ja uskoa anteeksi kaikki synnit Jeesuksen tähden, vaikka ne olisivat sitten noituutta, epäjumalien tai jopa Saatanan palvontaa.
Jumala on rakkaus.
Jeesuksessa suuri ilo valtaa meidätkin.
Jeesus on maailman valo.

Sakari Hosike